15 osumaa
Vyöruusu on kivulias ja pitkäkestoinen sairaus ja sen aiheuttama hermosärky voi kestää pitkään. Tehokas rokote voi merkittävästi vähentää vyöruusun ja sen jälkiseurauksien riskiä.
Ruusu ja vyöruusu menevät joskus puheissa sekaisin, mutta kyseessä on kaksi eri asiaa. Lue, mikä on ruusu ja miten sitä hoidetaan.
Noin 10-30 prosenttia suomalaisista sairastuu elämänsä aikana vyöruusuun. Osalla sairastuneista tautiin kuuluu pitkittynyt ihon kiputila, joka saattaa vaatia lääkärin hoitoa.
Kolmoishermosärky on ankara kiputila, jonka syntysyy jää usein selviämättä. Kipu voi estää pahimmillaan kasvojen tai hampaiden pesun, puhumisen tai syömisen.
Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017.
Tuotteita kehitetään muun muassa influenssan, ebolan ja antibioottiripulin torjuntaan.
Kehitysmaissa tuhkarokko on edelleen yleisimpiä lasten kuolinsyitä, kirjoittaa Merja Minkkinen.
Tutkimuksen mukaan rokote pienensi sekä vyöruusun että sen jälkeisen kiputilan riskiä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla.
Tulokset ovat linjassa myös muita infektiotauteja koskevien tutkimusten kanssa.
Alkuraskauden infektioseulontaohjelman ansiosta Suomessa esiintyy vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa.
Työolosuhteet voivat vaikuttaa odottavan äidin ja syntyvän lapsen terveyteen. Potilaan Lääkärilehti keräsi yhteen tekijöitä, joita odottavan äidin tulisi varoa.
Sosiaali- ja terveysministeriö esittää talousarvioehdotuksessaan, että vesirokkorokotus otetaan kansalliseen rokotusohjelmaan.
Vesirokkovirusta ei ole pidetty erityisen yleisenä aivoinfektioiden syynä. Ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan tällainen mahdollisuus on kuitenkin syytä ottaa huomioon.
Vyöruusua vastaan rokotetuilla yli 65-vuotiailla esiintyi vyöruusua puolta harvemmin kuin rokottamattomilla, osoittaa Yhdysvalloissa tehty laaja tutkimus.
Rokote voi tulla ohjelmaan aikaisintaan vuonna 2014, jos tähän myönnetään valtion talousarviossa varat.
